Pariisin Kevat

nykyaikana on lukematon määrä vääriä polkuja
jokainen alkaa juhlavasti kultaisesta ovesta
fanfaarien soidessa
tiputtelen esineitä matkan varrelle
että löytäisin takaisin
mut joku tuntuu keräilevän ne ennen kuin palaan
harhailen ja ostan tuhat tyhjää arpaa
heihei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä
heihei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä
vähän aikaa nauttia, vähän aikaa laulaa laulu
ihmettelen miten kaikki lipuu ohi
tulee juhannus ja joulu
uudestaan, otan ensimmäisen junan
jonnekin ja herään kyläpahasesta
täytyy kirjoittaa äidille, täällä naiset on kuin noitii
ne kysyy "ootsie tämän kylän poikii"
heihei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä
heihei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä
ihmeellistä miten paljon kykenee tekemään
ilman että tekee oikein mitään
tärkeintä on näyttää kiireiseltä
ja seksikkäältä
äiti mä en tiedä mistä nämä laulut kertoo
nielaisen auringon, loistan valoa ja
rakkautta vastaantulijoille
ja tämänkin kylän noidille
vähän aikaa nauttia, vähän aikaa laulaa laulu
ihmettelen miten kaikki lipuu ohi
tulee juhannus ja joulu
uudestaan
heihei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä
heihei mutsi, mä en oo syöny mun lääkkeitä
äiti tuu hakee mut pois täältä
heihei mutsi
äiti tuu hakee mut pois täältä