Ajattara

Ei kysy nälkää
Verikosto
On surma hauraan paine
On kasvot vieraina täällä
Vielä hengittää
Silvottu nainen
Ja hirressä sinä
Se hirressä
Pelkäsi
Ja hirressä sinä
Kirkuu teuras talviyössä on täysikuu
Kun kusi vereen sotkeutuu
Kyynel loistaa tähtein vyössä
Kun ruumis jäihin laskeutuu
On tulta suden suudelma
Kuin kuiva köysi kaulalla
Ei virtaa hurme musta
Oman tappajani omistan
Liassansa heikossa
Märkivässä karsinassa
Visvan vaahdon
Vankilassa humalassa
Sen veressä
Himonsa kuoriutuu
Ikihaureudessa vapautuu