Ajattara

Kenen käärmeen sisällä kuiskii
Suksa raivon nostaa tapparan
Sylkee iskun kasvoille vihatun
Sen huomisen valuttaa hiekkaan
Kipu!
Lihan!
Vapauttaa!
On edessäni voimaton
Viha!
Pahan!
Sokeuttaa!
Tämä teurastus on loputon
Ja arvet märkivät pelosta muistuttaa
Elämäsi savukin kauriin
Kun livetesi edessä musertuu
Kompastuu lujaisiin nauloihin
(En jää) sitä katsomaan
Kun vain nimeni jälleen kielletään
(En jää) sitä kaipaamaan
Kuinka se vadeissanne kastetaan
(En jää) sitä katsomaan
Kun raatonsa seipäältä mastetaan
On henkensä nimessä ylpee
Yhdistää ikuista pimeää
Kaihoissaan suden vaaroihin eksyen
Kivisieluni sääliä hylkii
Jäljet rappion nahkassa neitsyiden
Ei tullut pois vaan lisää kynsii