Stam1Na

Psyykeni on paloina
Olen hajoamassa paloiksi lattialle
Tilanne ei ole hallinnassani
Sarja rustoa ja hampaita karisee lattiaan.
Valuu luunsirua, ikeniä, eritteitä, paloja päänahasta, pahoja hajuja leviää asuntoon
Mutta kukaan ei kuule tai näe mitä vedetyn verhon takana tapahtuu
Psyykeni on paloina lattialla
Repeän kuin lihamuuri
Kilot, litrat roiskuu seinille, patterille, pitkin reisiä ja lakanalle
Mustelmat, muistelmat... Olen yksin ja maallisen lopun edessä
Rakasta minua, kuiskaan hiljaa
Sillä minulla on vain tämä likainen parketti
Ei muuta
Rakastan sinua, kuiskaan hiljaa
Minulla on vain tämä likainen parketti
Ei muuta todellisuutta
Pidän kiinni molemmista päistä etten räjähtäisi
Täytyy kerätä itseni kasaan
Ne kiduttivat, minä paljastin
Minä valehtelin mutta tunnustin
Anteeksi
Irtopää on täynnä ääntä
Pakko lyödä päähän nyrkkiä, nyrkki on valmiina
Vastamyrkky ja äkkiä
Ovatko raajani tajunnan rajani?